Heräsin elokuisena aamuyönä kolmelta. Olin odottanut tätä matkaa tähän kaupunkiin jo viisi vuotta. Tulisin viettämään neljä seuraavaa päivääni Roomassa.
Lentokoneemme saapui Rooman Fiumicinon lentokentälle kymmenen aikaan aamupäivällä. Matkalaukkujen odottelun jälkeen ostimme junaliput ja suuntasimme junalla Terminin rautatieasemalle. Junassa näin värikkäitä ja hieman rapistuneita italialaisia kerrostaloja, jotka olivat aika lähellä rautatietä.
Junan saavuttua asemalle lähdimme kävelemään meidän ihanaan pieneen hotelliimme, joka on 1700-luvulta peräisin oleva palatsi Capranica del Grillo. Menimme bussiaseman läpi ja puiston ohi, kun saavuimme suuren ympyrän muotoisen Piazza della Repubblica aukion kohdalle. Sen keskellä oli suihkulähde, jonka ympäröi liikenneympyrä. Sivuilla oli hulppeat hotellit, joiden eteen oli laitettu punainen matto ja pikkolot saapuivat hakemaan matkatavaroita autoista. Jatkoimme hotellillemme päin Via Nazionale katua pitkin, jonka varrella oli suuri koristeellinen rakennus Palazzo della Esposizioni, joka toimii taidemuseona. Kadun varrella oli myös lukuisia vaate- ja kenkäkauppoja. Saavuttuamme hotelliin jätimme matkalaukkumme aulaan odottamaan huoneiden vapautumista. Mahamme kurni jo sen verran, että päätimme lähteä syömään. Päädyimme syömään matkan varrella näkemäämme Burger Kingiin. Kyllä, ensimmäinen ateriani Italiassa olivat ranskalaiset, coca-cola sekä hampurilainen.
Kun avainkortti oli kädessämme menimme asettumaan huoneeseemme. Käytävä oli mutkainen ja kapea 1700-luvun tyyliin. Huoneemme oli pikkuruinen, mutta erittäin suloinen, punasine tapettiseinineen ja suurten punaisten verhojen, joissa oli pitonaruina paksut kultaiset tupsut. Avasin huoneemme ikkunan, joka oli sisäpihalle päin. Huomasin kirkon kauniin tornin joka näkyi vastapäisen talon katon yli. Samaisen talon katolla oli myös kaunis puutarha, jossa kukki aniliininpunaisia kukkia. Illemmalla päätimme lähteä katsomaan mitä hotellimme lähettyviltä löytyy. Vieressämme oli Vittorio Emanuele II monumentti ja Piazza Navona. Löysimme myös Fontana di Trevin joka harmiksemme oli korjaustöiden alla.
Seuraavien päivien aikana tuli käytyä Colosseumilla, joka oli yksi vaikuttavimmista nähtävyyksistä sen jälkeen mitä olen lukenut sen historiasta. Via del Corson ostoskadulla, joka mielestäni voitaisiin luokitella tietynlaiseksi nähtävyydeksi, sillä kadulla olevat rakennukset missä tunnettujen liikkeiden myymälöitä oli, olivat ne todella kauniita ja ihania kivijalkakauppoja. Sivukadulla Espanjalaisille portaille päin olivat kalliit luksusmerkit, sekä yksi aivan ihana conditoria, jonka näyteikkunaan jäin tuijottelemaan sen kakun niin elegantteja ja yksityiskohtaisia koristeluja. Espanjalaiset portaat kävelimme ylöspäin ja maisemat kantoivat pitkälle talojen yli. Päätimme jatkaa kävelyä ylärinteeseen, jossa oli jonkinlainen puisto, joka kartasta katsottuna oli Villa Borghese. Puisto oli todella kaunis ja istuimme siellä paahtavalta auringolta suojassa.
Via del Corson päässä oli suuri aukio Piazza del Popolo. Popolon kohdalta pääsee Tiber-joen yli ja sielläkin oli lukuisia kauppoja, joista tuli ostettua saippuaa, pastaa ja niin edelleen. Lopulta saavuimme Vatikaaniin, mutta emme meinanneet päästä sisälle sillä Vatikaani oli täynnä saksalaisia nuoria, jotka tukkivat koko Vatikaaniin pääsyn. Löysimme kuitenkin sisäänkäynnin ja niin näimme valkoiset korkeat pylväät, suuren aukion ja Basilica S.Pietron, jonka suuruus ja koristeellisuus oli mahtava.
Matkan aikana emme päässeet kunnolla maistelemaan Italialaisia ruokia, vaan söimme pizzaa ja pastaa. Hotellimme viereisestä pizzapaloja myyvästä pizzeriasta tuli lähikuppilamme, josta haimme joka päivä juusto-kinkku-parsakaalipizza palat ja menimme syömään sitä portaille josta näimme Piazza Venezialle. En yhtään ihmettele miksi sanotaan Italiassa olevan parasta jäätelöä. Gelaterioita tuli vastaan joka kadun kulmassa ja sillä ei oikeastaan ollut paljoa väliä mihin niistä astui sisälle, mutta aina sai todella hyvää jäätelöä. Itse ihastuin mansikkasorbetin tyyliseen jäätelöön ja tumma suklaa gelatoon.
Rakastuin tähän kauniiseen kaupunkiin, jota on hyvin vaikea kuvailla sanoin, sillä koko ajan ympäröi kauneus. Jokainen rakennus ansaitsisi ylistykset, sillä en ollut ikinä nähnyt mitään noin upeaa. Kaupunki oli samaan aikaan rento, mutta toisaalta se oli niin elegantti ja tyylikäs Parasta mielestäni kaupungissa oli kuljeskella mukulakivillä iltaisin syöden gelatoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti